sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Hiusideaa

Paita Gina Tricot
Farkut Gina Tricot
Takki kirpparilta
Laukku Friis & Company
Tennarit Seppälä

Mulla on ollut tässä nyt jo ehkä muutaman viikon ajan kauhea hiuskriiseily päällä. Ensin Karisman Cubuksen sovituskopin peilistä mua katsoi ''tylsä'' ja ''liian tavallinen'' Jenna, normi ruskeilla ja vähän kirjavilla hiuksilla. Sitten blondasin (jälleen kerran), jolloin tulos oli keltainen, sen jälkeen tummanvaalea. Muutama päivä sitten päätin värjätä juurikasvua pois samaisella tummanvaalealla sävyllä, ja samalla vähän elävöittää kuontaloa sinisellä shokkivärillä, jonka jämät löysin vaatehuoneesta ja jota on käytetty viimeksi vuonna 2008.

Ennen värjäyksen aloittamista ajattelin vain, että no, sininen värihän on vaan ''semi-permanent'' ja lähtee viikossa jokapäiväisellä pesulla jo pois, niin voin sutia sitä vähän minne sattuu.
Tää on niin tyylikästä.. alahiuksissa on siis se sininen shokkiväri kammattuna ja ylimmäinen 
kasa on tummanvaaleaa.

Värjäysprojektin päätin tietenkin suorittaa noin kaksi tuntia ennen kun meille tuli yövieraita, ja tulos oli tälläinen:

Vihreä. Ihan rehellinen täys vihreä. En kehdannut edes ottaa parempaa kuvaa. Lisäksi olin sutinut väriä niin taidokkaasti myös päällihiuksiin (?) että joka puolella oli vaaleanvihreitä haituvia.

Päällihiusten värjäys onnistui myös todella mallikkaasti. Jostain syystä väri oli tarttunut vain etutukkaan ja yhteen kohtaan takaraivolla. Onneksi huomasin asian vasta Paavolan Cittarissa. Ei ollut kyllä yhtään mun päivä!

Heti seuraavana aamuna hain aamulenkin lomassa Emmin kanssa pikapikaa Puu Ilosta uuden värin, (tällä kertaa vähän tummemman, vaaleimman ruskean jonka löysin) iskin sen päähän ja hinkkasin hiuksia vartin hilseshampoolla latvoista, että viimeisetkin hiput vihertävää sävyä olisi historiaa. Täytyy kyllä sanoa, että yllättävän nopeasti ne on haalennut!

Tavoite oli ja on edelleen jossakin vaiheessa värjäillä jotakin tän tyylistä. Turkoosin ja sinisen lisäksi joko violetti tai punainen näyttäis varmaan hyvältä!

Nyt kutsuu MTV ja Geordie Shore joten hyvää sunnuntai-illan jatkoa :-)

torstai 27. kesäkuuta 2013

Pitkäniemen vanha hautausmaa

Kuumaa huomenta!
Aivan järkyttävät helteet päällä tällä hetkellä, etten oikein tiedä pitäisikö vaan täyttää amme jääpaloilla ja istua siellä koko päivä. Oon joskus luvannut etten valita helteestä, mutta rajansa kaikella. Yölläkin asteet pysyivät yli 20 asteen, ja vaikka niin odotin ukkosta ja sitä virkistävää sadetta niin ei se vaan tullut.

Tosiaan, tässä nyt ne Pitkäniemen vanhan haustausmaan, eli ns. ''Hullujen hautausmaan'' kuvat Nokialta, jossa käytiin Kartsun kanssa Tulitikkutehdasreissun jälkeen. Harmittaa vaan, kun vietettiin niin monta tuntia Tampereella että Nokialle päästyämme oli jo aika pimeää.

Ennen reissuamme en ollut lukenut vanhasta hautausmaasta mitään, en googlettanut kokemuksia tai katsonut sieltä kuvia. Sen verran tiesin, että Hullujen haustausmaa oli olemassa siksi, ettei ennenvanhaan ''hulluja'' (aika laaja käsite, tietääkseni kehitysvammaisiakin pidettiin aikoinaan hulluina tai jotenkin ''riivattuina'') saanut haudata tavallisten ihmisten kanssa kirkonmaalle. Tämä seikka tekee hautausmaasta joidenkin silmissä erikoisen ja pelottavan, ihan kuin niiden ''hullujen'' jäänteet olisivat jotenkin erikoisempia kuin meidän tavallisten tallaajien.

Tässä ensimmäinen asia joka nähtiin hautausmaasta. Meillä oli ensin vähän vaikeuksia löytää perille, vaikka Kartsu oli paikalla kerran aikaisemmin käynytkin. Tämä vanha hautausmaahan ei ole missään Pitkäniemen vieressä, vaan kahden ison tien toisella puolen keskellä metsää.
Hautausmaan portit.
Jälkeenpäin googleteltuani kokemuksia ja lisää kuvia hautausmaasta, silmiini osui monen eri ihmisen kirjoittamat kokemukset mm. hautausmaalla kulkeskelevasta lamppumiehestä ja maasta törröttävistä luista. Itse uskon että tämä ''lamppumies'' on joko ihmisten mielikuvitusta tai oikeasti joskus aikoinaan hautausmaata vartioinut mies, josta nyt vuosia myöhemmin kiertää joku urbaanilegenda. Ja mitä maasta törröttäviin luihin tulee, routa nostaa luut maasta esiin, ja tätä tapahtuu ihan kunnan käytössä olevilla hautausmaillakin.
Haudattujen muistomerkki
Tälle paikalle on haudattu 426 Pitkäniemen sairaalan potilasta vuosina 1902-1964.
Tämän muistokiven pystyttivät Pitkäniemen sairaalan potilaat vuonna 1992.
Rauhan minä jätän teille, minun rauhani.
 Itse hautausmaa ei ollut edes 1. aikaan yöllä mitenkään pelottava tai yliluonnollinen kokemus. Alue oli keskellä metsää, aika pieni ja hyvin hoidettu puistomainen alue. Kiviä oli ryppäänä yhdessä reunassa, muuten maa oli epätasaista mutta ruoho tasaisesti leikattua. Haudoille oli myös tuotu kukkia.

 Tämä hauta sijaitsi muistomerkin vieressä, ja oli selkeästi tuorein ja viimeinen hautausmaalle haudattu henkilö. Tämä kivi oli ainoa jonka tekstistä sai selvää näin pimeällä. Kuolinvuosi on juurikin tuo 1964.
 Googlettamalla ''Pitkäniemen vanha hautausmaa'' löytyy muutamia kuvia hautausmaalta päiväsaikaan, jolloin monen kiven tekstit ovat luettavissa.

Nettiselailun tuloksena sain selville, että ilmeisesti vuonna 2005 hautausmaa on täysin siivottu, vanhoja rautaristejä on viety pois (miksi?) ja ne törröttävät luut kerätty talteen. Aikaisemmin paikalla on tehty myös joitakin saatananpalvontarituaaleja, mutta kuka tietää onko sekään totta.

Yhteenvetona siis, paikka on päiväsaikaan tosi nätti ja rauhallinen paikka, eikä yölläkään siellä ole mitään ihmeellistä. Suosittelen vierailemaan paikalla vaikka järkkärin kanssa, jos historia kiinnostaa.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Tampereen vanha Tulitikkutehdas

Monta kertaa Lielahden American Dinerista kotiin ajellessani oon halunnut käydä Tampereen vanhalla tulitikkutehtaalla, ja sunnuntaina Kartsu mut sinne vihdoin vei. Ensinnä halusin sinne ottamaan kuvia, ja toivoin ettei yksikään Kartsun mainitsemista siellä asuvista tyypeistä olisi kotona.
Korjatkaa joku jos olen väärässä, mutta tässä on entisen Tulitikkutehtaan työntekijöiden asuntola. Noi graffitit oli aika mahtavia, tulee mieleen ihan Vekkula.
Taidetta ihastellessa tuli vastaan asioiden kääntöpuoli: paikat oli lähes täysin tuhottu.
''To burn or not to burn..'' Tästä mentiin sisään Tampereen vanhaan Niklaamoon.
Niklaamon palaneita sisätiloja
Näkymä Niklaamon ikkunasta.
En olis kyllä uskaltanut mennä kerroksesta toiseen ilman Kartsua.
Tässä vielä Niklaamo ulkopuolelta. Kaksi päädyn yläkerran ikkunaa kuuluvat ''asukkaalle''
Tulitikkutehdas
''Onks täälä ketään?''
Tulitikkutehtaan sisällä oli niin pimeetä, että kaikki kuvat piti ottaa salamalla.
Harmaa rakennus taustalla on Niklaamo
Seuraavaksi sitten suunnattiin jo edesmenneen Pekka Mäkisen autoliikkeen raunioihin
Eikä muuten itse herra Mäkisen haamu ainakaan meitä koittanut haulikolla ampua kun sen pihassa käveltiin, niinkun huhu kertoo.
Autojen säilytykseen tarkoitettuja varastoja ja autotalleja

Lähes 200 kuvaa ja yli kaksi tuntia myöhemmin jätettiin Tulitikkutehdas taakse ja lähdettiin Tampereelta ajamaan Nokialle, koska seuraavaksi vuorossa olisi Pitkäniemen vanha haustausmaa ''Hullujen hautausmaa''. Teen siitä vielä erikseen oman postauksen, koska sieltä on myös muutamia kuvia.